Nyt ois ensimmäiset kisat kisailtu. Hui! Olihan se kokemus! Mistähän sitä lähtisi liikkeelle.. Aloitetaan ensimmäisistä karsinnoista eli Jyväskylästä.
Olin lomalla Jyväskylän kisojen viimeistely viikon töistä ja hyvä niin. Viikko oli täynnä hommaa. Maanantaina kävin treenaamassa asentoja ja kävelyä, kampaajalla värjättiin tukkaa ja sain hiusklipsit. Tiistaina tankkausruokien valmistusta ja pakkausta. Keskiviikkona lähdinkin Kemiin laittamaan ripset ja hampaani valkaistiin ystäväni kanssa kotikonstein. Öhöm.. Tämä valkaisu projekti ei sitten mennytkään ihan niinkuin strömsössä. Muotti suli jostain syystä ihan liikaa ja muistutti enemmänkin pikku lapsen hampaiden kokoa. Mutta hampaat valkaistui ja se kai se tärkeintä. Saatiin ehkä dieetin parhaimmat naurut. :D Jäïn Kemiin myös yöksi, sillä torstaina oli lähtö Rovaniemelle. Mukavasti kisaviikolla alkoivat myös fitness-valmentaja opintoni Santa Sportissa. Koulutusta olisi ollut lauantaihin asti, mutta kävin vain päiväseltään torstaina valmentajani kyytissä info-tilaisuudessa. Kävin vetäisemässä opistolla myös viimeiset hermo-kävelyt ja poset. Itse infotilaisuus meni vähän ohi. Olin sellaisissakin hiilaritankkaus huuruissa koko päivän. Puhe oli hidasta möngerrystä ja uni meinasi tulla väkisinkin silmään. Kävin valmentajallani kuntotsekissä keskiviikkona ja olin koko torstain hänen kanssaan, mikä oli tosi hyvä homma. Pystyimme seuraamaan kuntoa useasti ja enemmänhän sitä piti syödä. Ruokaa lisättiin, jotta en jäisi liian kireäksi. Söin riisiä ja pastaa kattila tolkulla. En millään tajunnut, minne se ruoka upposi. Maha oli ja pysyi littanana. Valmentaja vain naureskeli, että ei sitä tietämätön tajua. En tajunnut en! :D Niin sinne tyhjiin lihaksiin ne taisi mennä. ;)
 |
| Tankkauspäivien ruokien kokkailua |
 |
| Kemiin menossa, pastaa pussista, namsk :D |
Perjantaina olikin aika lähteä kohti Jyväskylää. Aamusta kävin tekemässä kotisalillani viimeisen pumppailu treenin. Voi sitä tunnetta! Olin niin innoissani ja odottavaisin mielin. Tätä varten oltiin painettu kaksi vuotta menemään. Nyt minä siis oikeasti olin lähdössä omiin kisoihini. Niin huikeaa! Tiimikaverini tuli Kemistä ja otti minut sekä huoltajamme Pauliinan kyytiin. Matkalla syötiin, syötiin, juotiin, syötiin ja vähän suolaa väliin. Siinähän se matka sujui mukavasti. :D Perille päästyämme kuntotsekin kautta rekisteröitymään, jonka jälkeen ravintolaan syömään. Kyllä! Koko päivä oltiin syöty ja vielä piti saada tankkausta lisää, joten jouduttiin ottamaan järeämmät keinot käyttöön. Oli se outoa. Koko dieetti oltiin painettu täysiä, ja sitten kisoja edeltävän iltana sai syödä ravintolassa. Toki en syönyt ihan mitä vaan, vaan riisiä ja kanaa. Varmistelin vielä valmentajalta, että saanhan varmasti syödä tuon kastikkeenkin? Olipa se vaan hyvää. Sitten pitikin lähteä jo kiireellä kohti hotellia, edessä oli nimittäin värin laitto-puuhat! Ihana huoltajamme Pauliina laittoi meille brunat pintaan. :) Maha tyhjäksi ja nukkumaan. Tästä operaatiosta ei sen enempää... :D
 |
| Santa sportilla viimeiset posetreenit |
 |
| Viimeinen treeni tehty! |
 |
| Riisiä ja kanaa, mutta NIIN hyvää :P |
 |
| Värit pinnassa |
Kisa alkoi lauantaina klo 17, joten meillä oli mukavasti koko päivä aikaa valmistautua. Aamulla saimme vielä käydä aamupalalla, viimeiset värit pintaan ja jalat kohti kattoa. Puolen päivän aikaan meikkaaja-kampaajamme Henna tuli paikalle loihtimaan meille kisameikin ja hiukset. Kyllä siinä perseelleen meinasi kaatua, kun ensimmäisen kerran näki itsensä pelistä se kaikki maski naamassa. Ei meinannu itseään peilistä tunnistaa! :D Meikki ja hiukset olivat niin mahtavat. Kyllä ammattilainen osaa! :) Meikin täytyy olla tosi vahva, että se lavan valoissa näyttää edes joltakin.
 |
| Tadaa! |
Äkkiä kello olikin jo neljä ja piti olla jo kisapaikalla. Kiirehän siinä kumminkin tuli. Äkkiä kamat kasaan ja alakertaan. Kisapaikka oli onneksi samassa pihapiirissä hotellimme kanssa, joten ehdimme juuri sopivasti lavan taakse, jossa valmentajamme meitä jo odottelikin. Meillä oli mukana jumppapatjat makoilua varten, mutta rullallehan ne jäi. Olin ollut koko päivän täysin coolina, enkä panikoinut tai jännittänyt yhtään. Mutta kun pääsimme takahuoneeseen niin alkoihan se mullakin puntti tutisemaan. Ei sitä meinannut paikallaan pysyä, steppasi vaan edes takaisin. :D Siellä sitä liimailtiin bikinit päälle, ettei lavalla pääse vilahtamaan mitään mitä ei kuuluisi näkyä. Öljyt pintaan ja viimeiset asentojen mallailut. Kisani alkoi eliminaatiokierroksella, sillä alkukilpailuun pääsisi vain 15 kilpailijaa. Eliminaatiokierros meni vähän sumussa ohi. Jalat ja suupielet tärräsivät, mikä ei onneksi kuulemma näkynyt katsomoon. Keskityin vain tuomareihin ja esiintymiseeni. Päässäni vaan surrasi, apua täällä sitä nyt ollaan! Katsomoon en pystynyt kiinnittämään mitään huomiota, se oli vain yhtä sumua tuomareiden takana. Kierrokselta jäi kuitenkin hyvä mieli. Tunsin, että homma oli mennyt niinkuin olin harjoitellutkin.
 |
| Ehti sitä muutaman kuvan räpsäistä lavan takana ennen kisaa |
 |
| Tiimikaveri Outi <3 |
Kohta huudeltiin alkukilpailuun päässeiden numeroita. Jes! Jatkossa oltiin. Itse alkukilpailussa pystyin jo enemmän nauttimaan lavalla olosta. Pääsin toiseen vertailuun, joten luultavasti olisin kympin sakin kokossa ehkä jopa finaalissa! Kauan takana ei tarvinnut tuloksia jännittää. Harmikseni numeroni ei ollut finaaliin päässeiden joukossa. Finaaliin pssy olisi tienny siis sm-paikkaa Lahteen. Harmitus oli kova ja itkuhan siinä tuli. Olin tyytyväinen, että pääsin toiseen vertailuun, mutta pettynyt olin, koska sm-paikka oli tavoitteena. Ei auttanut, kun laittaa kamat kasaan ja suklaata naamaan. ;)
Aulassa minua oli vastassa isot kannustusjoukot. Oli perhettä ja kavereita odottamassa kukkien kanssa. Itkuhan siinä taas pääsi heidät nähdessään. Se merkitsi mulle paljon. ♥
Sitten olikin päivän kohokohta, eikun... :D Mentiin nimittäin ravintolaan syömään. Söin ihan alkupaloista lähtien ja kyllä maistui! Ilmeestä voi päätellä olinko onnessani vai ei..
 |
| Tortillaa, pihviä, jätskiä... |
Seuraavana päivänä tulivat lopulliset tulokset ja sain tietää, että olin karsintojen seisemäs. Olin ensimmäinen, joka tippui finaalista pois. Ei ollenkaan huono ensikertalaiselle! Olin niin onnessani ja sain hurjasti motivaatiota seuraavan viikonlopun Tampereen karsintoihin.
Loppun vielä kisakuvia bodylehden sivuilta:
