Tammikuun tiimipäivältä |
Tavoitteeni on ollut selkeä alusta asti. Minulle ei riitä se, että pääsen lavalle asti, vaan haluan myös pärjätä. Toki taso nousee bikini fitneksessä koko ajan, ja lopulta tuomarit päättävät sijoituksen. Itselläni ei ole ollut mikää kiire lavalle, vaan haluan mennä sinne silloin, kun on mahdollisuuksia pärjätäkkin. Kuitenkin vielä tammikuussa epäilin, pitäisikö sittenkin vielä kasvatella jalkoja ja pakaroita ensi vuoteen. Päätimme kuitenkin valmentajani kanssa, että syksyllä kisataan. Saan kokemusta ja loistan sitten myöhemmin vielä kirkkaammin. ;) Tarkoitus on edelleenkin pärjätä, mutta nämä eivät ole ne "pääkisani" vaan ne ovat sitten tulevaisuudessa. Tai ainakin näin ajattelen nyt. Kysykää sitten kisojen jälkeen uudestaan, saattaa mieli muuttua viimeisten dieettiviikkojen aikana. :D
Tammikuussa lähti liitolle lisenssi-hakemus |
Kisapäätöksen yhteistuumin tehtyämme, päätimme aloittaa välidieetin tammikuun lopussa. Näin itse kisadieetti ei tulisi olemaan niin raskas ja tankkaus-päiviäkin voisi pitää enemmän. Tämä kävi minulle paremmin kuin hyvin. Oli alkanut jo hieman ahdistaa offi pöhö ja vatsamakkarat. Tiedän, että rasvan tuloa ei voi estää, jotta lihakset voivat kasvaa, mutta silti. :D Välidieettiä kesti pääsiäiseen asti ja tuloksena oli noin -5kg. Tarkkaa lukua en tiedä, sillä ostin uuden puntarin välidieetin aikan. Paino ei laskenut, niin syyhän täytyi olla puntarissa?! Ei vaan, puntarin lukema saattoi samana aamuna heittää kilon tai puoli suuntaan jos toiseen. Päättele nyt siitä sitten mihin suuntaan on menty. :D
Välidieetin jälkeen koin olevani enemmän oma itseni, siis painollisesti. Tämän kokoinen olin ollut suurimman osan ajasta ja tämän painoisena mulla oli hyvä olla. Välidieetin lopussa alkoi jo tuntumaan oikealta dieetiltä. Nälkä vaivasi silloin tällöin kovastikkin ja aamulenkit tulivat hyvin tutuiksi. Välidieetti oli opettavainen myös itse kisadieettiä ajatellen. Opin dieetillä olosta paljon. Nyt en stressaa heti, jos paino ei laske viikkoon yhtään. Tiedän, että se voi yks kaks joku aamu ollakkin tippunut ilman mitään muutoksia. Tiedän, että aerobisten määrän lisääminen ei näy painossa heti, vaikka olo tuntuukin heti paljon fitimmältä. Tiedän, että nälkä ei ole hyvä mittari painon tippumiseen. Vaikka edellisenä päivänä olisi ollutkin super-nälkä, ei paino seuraavana aamuna ole välttämättä liikahtanut mihinkään tai se on voinut jopa nousta. Nesteen määrä vaihtelee kehossa, joten niin vaihtelee painokin. Tässäkin asiassa pitää olla kärsivällinen. Kaiken kaikkiaan siis oikein hyvä välidieetti. Kevyempänä ja viisaampana (vähemmän stressi-erkkinä) kohti kisadieettiä.
Kuva välidieetin viimeisiltä päiviltä |
Dieettien välissä lomailin viikon Ylläksellä. Sain pitää lepoviikon, ladata akkuja niin henkisesti kuin fyysisestikkin kohta alkavalle kisadieetille. Fyysinen lepo ei ollutkaan sitten niin helppo toteuttaa. Salilla en käynyt kertaakaan, mutta kaikkea muuta tein senkin edestä. Hiihdin, laskettelin, lumikenkäilin ja kelkkailin siihen malliin, että ei tarvinnut iltasella rimpsalle lähteä. Toki liikunta oli hyvin erilaista mitä arkena ja sain tehdä juuri sitä ja sen verran mitä itteä lystäsi. Ruokapuolen sen sijaan hoidin hyvinkin mallikkaasti. Jos valkulta tulee käsky syödä vapaasti, niin minähän syön! :D Ruokarytmin pidin säännöllisenä ja ruokamäärät ja suhteet suht. oikeina. Olin tehnyt listan ennen reissuun lähtöä, mitä kaikkea haluan viikon aikana maistaa. Listalta löytyi paljon tavallista ruokaa kuten lihapullia, perunaa yms. Mutta täytyy myöntää, että suurin osa listalla olevista oli suklaata sisältävää. Oli jos jonkinmoista suklaakakkua ja suklaata. Välidieetin aikana oli kauppoihin tullut paljon uusia makuja niin täytyihän niitä nyt maistaa! Kokeilin myös uusia reseptejä, joita olin bongaillut ja laittanut alkuvuoden aikana talteen. Viikon jälkeen ei tainnut oikeen kellekkään maistua mikään makea. :D Sain kuulla, että taidan pitää aikalailla suklaasta, kun sitä oli kaikissa jossain muodossa. Se on vaan niin hyvää! :D Herkuttelin kerran kaksi päivässä pieniä annoksia, eli mitään övereitä en kertaakaan vetänyt. Enhän halunnut viikon aikana saada juuri tipputtamiani kiloja takaisin. Toki sain välillä tosissani toppuutella itseäni, napa olisi nimittäin vetänyt herkkuja vaikka kuinka paljon. Kisadieettini alkoi pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona. Mies teki vielä viimeisen herkku jäätelo-annoksen, josta on kuva alla. Nyt tulee vesi kielelle, kun ajatteleekin mitä kaikkea siinä oli. :D
Ylläksen reippailuja |
Yksi kakuista |
Jäätelöä, suklaata, dominoa, fasu-paloja, lakua, suklaatahnaa.. |
Lomaviikon jälkeen oli taas motivaatio kohdillaan dieetille. Nyt oli levätty ja mussutettu puolen vuoden edestä. Motivaatiota toi myös kisabikinit, jotka saapui sopivasti lisämotivaattoriksi. Ne päälle pukiessa ei enää tuntenutkaan itseään niin pieneksi ja timmiksi. On meinaan sen verran pienet. :D Kisadieetin alussa kalorit nostettiin korkeammalle ja aerobisten määrä minimoitiin. Nyt sai taas syödä enemmän eikä nälkä vaivannut. Paino laski äkkiä samaan, mihin oli välidieetillä päästy, sillä turvotustahan se pääasiassa oli. Ihmettelin, miten paino voi laskea alemmas vaikka ruokaa on enemmän ja reeniä vähemmän kuin välidieetin lopussa. Aineenvaihdunta pelaa, tuli valkulta vastaus. Hyvä näin. :)
Biksut bling blingiä vaille valmiit |
Kisadieettiä on takana nyt noin neljännes, riippuen laskeeko aikaa karsintoihin vai Lahteen. Aerobiset ovat palanneet arkeen ja ruokaa on pariin otteeseen vähennetty. Välillä paino junnaa ja välillä laskee. Itseä täytyy aika ajoin muistuttaa, ettei paino saakkaan laskea kovin kovaa vauhtia. Muuten sitä ollaan jo heinäkuussa kisakireänä, kun ei niitä kiloja ole mahdottomasti enää välidieetin ansiosta pudotettavana. Virtaa on vielä rutkasti. Nälän suuruus vaihtelee paljon päivästä riippuen. Vielä nälkä ei kuitenkaan ole häiritsevää. Viikonloppuna valittelin nälkää, niin sain siskolta kommenttia, että miten mulla voi olla nälkä kun syön koko ajan. Nii-in.. Tällä hetkellä syön ruokaa suurin piirtein saman verran kuin silloin marraskuussa aloittaessani koko homman. Silloin tuskailin suuren ruoka määrän kanssa, etten jaksa syödä kaikkea. Tässä taas huomaa, miten suuri merkitys sillä on, että aineenvaihdunta pelaa. Aerobista teen suurinpiirtein saman verran kuin viime kesänä, jolloin en ollut siis millään dieetillä. Vielä on siis kovastikkin varaa kiristää tahtia. En sanoisi vielä, että tunnen olevani dieetillä. Toki herkkuhimot iskevät välillä, mutta mitään ylitse pääsemätöntä ei vielä ole tullut. Suu napsaa harva se päivä, mutta se menee nopeasti ohi. :)
Makeaa viikonloppua teille lukijat! Muistakaahan herkutella :D
-Henna